UTV- ja LTH-projekteissa toteutettua UTV-alustaa hyödynnetään Jyväskylän yliopistolla suoritettavassa stressitutkimuksessa, joka pyrkii ymmärtämään kuinka henkilökohtainen, kaksiulotteisen visuaalisen itsearvioinnin avulla mitattava stressikokemus suhteutuu puettavan elektroniikan avulla saataviin mittauksiin, kuten unen määrään ja laatuun, aktiivisuuteen ja sykevälivaihteluun. Lisäksi tutkimuksessa käytetään standardoituja kyselyjä mittaamaan stressiin ja persoonallisuuteen liittyviä muuttujia. Kyselyt ovat englanniksi, ja niihin vastaamista on helpotettu käännösvihjein. Alleviivauksin merkityt käännösvihjeet näkyvät, kun hiiren kohdistaa niihin. Esimerkki kyselystä löytyy täältä. Tutkimuksen tavoiteltu kesto osallistujan kohdalla on puoli vuotta ja tutkimukseen otetaan osallistujia 10.6.2024 alkaen puolen vuoden ajan.

Tutkimukseen haetaan mukaan älykellon (Suunto, Polar tai Garmin) omistavia liikkumisesta motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat ymmärtää omasta motivaatiostaan nousevia liikkumisen yksityiskohtia ja oivaltaa, miten liikunta on suhteessa kokonaisvaltaisempaan stressikokemukseen. Lisäksi osallistujat saavat ymmärrystä siitä, kuinka stressikokemus tulisi mahdollisesti ottaa huomioon liikkumisen ja harjoittelun yhteydessä.

Ohjeet kellon käyttöön tutkimuksessa löydät täältä. Tutkittavat saavat tutkimuksen jälkeen personoidun, anonyymin analyysin kerätyn datan pohjalta. Tämä analyysi hyödyntää kaikkea kerättyä dataa ja myös mahdollisesti älykellovalmistajan palvelusta saatavaa käyttäjän historiallista dataa. Mitä enemmän dataa on saatavilla, sitä kattavampi analyysi osallistujille luodaan. Lisäksi aktiivisimmat osallistujat palkitaan leffalipuilla. Osallistumalla tutkimukseen pääset myös edesauttamaan suomalaisen liikkumisen, kansanterveyden ja urheilun kannalta oleellista tutkimusta.

Tutkimuksessa kerättävää dataa käsitellään pseudonyyminä, eli tutkittavan todellinen henkilöllisyys ei tule tutkijoiden tietoon. Dataa ei myöskään jaeta kolmansille osapuolille. Kerätystä datasta tuotetaan myös anonymisoitu kokonaisuus, jota on tarkoitus hyödyntää mahdollisten myöhempien, tämän tutkimuksen ulkopuolisten tieteellisten tutkimusten toteuttamisessa. Tutkimuksen tietosuojaseloste kertoo tarkemmin tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvistä asioista.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Rekisteröitymisen jälkeen voit poistua tutkimuksesta milloin tahansa ilmoittamatta syytä.

REKISTERÖIDY TUTKIMUKSEEN TÄSTÄ.

Tärkeää: Jos kohtaat rekisteröitymisen tai tutkimuksen aikana ongelmia, löydät niihin vastauksia täältä.

Tutkimuksen protokolla on seuraava:

1. Aloituskysely, joka pitää sisällään
• suostumuksen osallistua tutkimukseen sekä
• demografiaan ja
• persoonallisuuteen liittyvät aloituskyselyt.
2. Päivittäinen stressitason itsearviointi. Tämä kestää n. 10 sekuntia. Personoitu linkki itsearviointia varten lähetetään sekä tekstiviestina että sähköpostina.
3. Viikoittaiseen kyselyyn vastaaminen, mikä kestää n. 10 minuuttia. Personoitu linkki kyselyyn lähetetään sekä tekstiviestinä että sähköpostina. Esimerkki kyselystä löytyy täältä.
4. Tutkimuksen loppukyselyyn vastaaminen.

Tutkimuksen tuloksia pyritään hyödyntämään mm. seuraavilla alueilla.

• Liikunta, urheilu, fyysisen suorituskyvyn optimointi sekä kansanterveys:
  • Kuinka koettu stressi pitäisi ottaa huomioon liikkumisessa ja tavoitteellisemmassa harjoittelussa.
  • Kuinka fyysinen palautuminen ja stressikokemus suhteutuvat toisiinsa.
  • Kuinka liikkumista ja harjoittelua tulisi varioida stressikokemus huomioonottaen.
  • Kuinka liikkumisen motivaatiotaso näkyy toteutuneessa liikkumisessa ja mitä ovat tekijät, jotka vaikuttavat tähän.
• Keinoäly ja koneoppiminen:
  • Miten moderneja keinoälymenetelmiä hyödynnetään mallintamaan subjektiivisen kokemuksen ja fysiologisten mittausten välistä yhteyttä.
  • Viivästyneiden vasteiden ennustaminen eri modaliteettien aikasarjoissa: kuinka esim. koetun stressitason nouseminen vaikuttaa erilaisiin fyysisen suorituskyvyn mittareiden kehittymiseen.
  • Poikittaisen ja pitkittäisen datan mallintaminen moderneja keinoäly- ja koneoppimismenetelmiä hyödyntäen.
• Käyttöliittymien- ja käyttäjäkokemuksen optimointi:
  • Miten käyttöliittymän visuaaliset muutokset näkyvät henkilökohtaisessa kokemuksessa.
  • Miten käyttäjän fyysinen kuormitustaso vaikuttaa yhdessä käyttöliittymän visuaalisten muutosten kanssa henkilökohtaiseen kokemukseen.

Kysymyksiä ja vastauksia tutkimukseen liittyen löydät täältä.

Lisätietoja antaa Jukka Perkiö: